Satasairaalan edustalle kokoontuneet mielenterveyspalveluiden ammattilaiset ja potilaiden omaiset vastustavat hyvinvointialueen suunnittelemia muutoksia palvelutarjontaan.Porissa on osoitettu tänään mieltä psykiatrian avopalveluiden puolesta.Satakunnan hyvinvointialue tiedotti huhtikuun alussa, että käynnissä olevan muutosohjelman tavoitteena on keventää palvelurakennetta poistamalla päällekkäisiä toimintoja ja vähentää erityistason psykiatrisen hoidon tarvetta.Mielenterveyspalveluiden ammattilaiset pelkäävät, että tämä tarkoittaa psykiatrian avopalveluiden alasajoa. Tällöin monet asiakkaat jäisivät vaille tarvitsemaansa psykiatrian erityissairaanhoitoa sekä moniammatillista tukea.– Moniammatillisuuden häviämisen myötä erikoisosaaminen kapenee, sekä hoidon jatkuvuutta ei pystytä enää turvaamaan, koska jatkohoitopaikkoja ei ole sen jälkeen enää olemassa psykiatrian erikoissairaanhoidossa, henkilöstön keräämässä adressissa todetaan.Suunnitellut muutokset tulevat henkilöstön mukaan heikentämään psykiatrien saatavuutta entisestään, jos potilaan hoidossa ei ole työryhmää…

Psykologi Paula Kinnusen mukaan lentopelosta kärsivät ihmiset iästä, sukupuolesta ja koulutuksesta riippumatta. Purseri Jenni Korpua-Koski tapaa usein lentopelkoisia asiakkaita.Lentopelko ahdistaa nyt monia, sillä korona on aiheuttanut monille ihmisille pitkän tauon lentämisestä. Näin ajattelee psykologi Paula Kinnunen.Lentopelko oli myös yksi suomalaisten luettelemista asioista, kun Yle pyysi lukijoita kertomaan mikä ulkomaille matkustelemisessa pelottaa. Lentämisessä ihmisiä pelottaa muun muassa huoli siitä, jos kone putoaa. Myös koneessa istuminen koettiin ahdistavaksi.Kinnunen auttaa työssään lentopelkoisia ihmisiä. Kinnusen mukaan lentopelkoiset kärsivät usein korkean- tai suljetun tilan kammosta. Kumpikin kammoista yhdistyy lentokoneessa.Hänen mukaansa lentämistä pelkäävät monenlaiset ihmiset koululaisista eläkeläisiin. Pelko näkyy esimerkiksi jännittyneisyytenä ja pinnallisena hengittämisenä.– Lentopelosta kärsivät…

Suunnitelmaa muuttaa osa keskussairaaloista akuuttisairaaloiksi ei aiota toteuttaa.16.4. 18:05•Päivitetty 16.4. 18:07Kehysriihessä päätettiin tehdä muutoksia sairaalaverkkoon. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystysyksiköitä keskitetään ja karsitaan. Tavoitteena on tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan hallitus ei kuitenkaan edistä alkuvuodesta julkaistua sairaalaverkkotyöryhmän ehdotusta, jossa osa keskussairaaloista muutettaisiin akuuttisairaaloiksi.Nykyisellään jokaisella hyvinvointialueella säilyy keskussairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä ja tehdä kattavasti leikkauksia.Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut verkkosivuillaan listauksen sairaaloista, joissa lakkaavat yöpäivystykset ja ympärivuorokautinen leikkaussalivalmius.Yöpäivystys lakkaa Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa viimeistään ensi vuoden lopussa.Vuodesta 2026 alkaen Kemissä, Oulaisissa, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella sijaitsevissa sairaaloissa voi edelleen tehdä päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei…

Kuortaneenjärven tulva Etelä-Pohjanmaalla kastelee jo rakennuksia. Minna Sippolan perheen paalujen päälle rakennettu talo on turvassa, mutta ei arki sielläkään ole normaalia.Kuortaneenjärven vedenpinta Etelä-Pohjanmaalla jatkaa nousuaan kevättulvien takia. Se on tällä hetkellä noin puolitoista metriä yli normaalin kesäkorkeuden.Minna Sippola asuu perheineen järven rannalla. Perheen talo on tulvan saartama.– Olemme kuin Nooan arkissa. Kaikki eläimet yrittävät sisälle pareittain, sorsatkin ui siinä, Sippola sanoo.Rakennukset eivät ole kastuneet ainakaan vielä, koska talo ja sauna on rakennettu paalujen päälle.Sippoloiden taloa alettiin rakentaa tulvariskialueelle vuonna 2020 ja rakennusmääräykset olivat tiukat. Niissä määrättiin, että rakennus pitää rakentaa korkealle juuri tulvariskin takia. Hyvä niin:– Vesi menee rakennusten alta.…

Keski-ikäinen mies tuomittiin vastikään ehdottomaan vankeuteen. Hän on aiemminkin uhannut poliiseja. 16.4. 18:30•Päivitetty 8:48Ylen tietojen mukaan Juupajoen poliisioperaatiossa on kuollut Henri Pekka Juhani Åman, jolla on rankka rikosmenneisyys.Hänen epäillään ampuneen ensin henkilöä, joka loukkaantui vakavasti. Sen jälkeen mies lähti pakoon poliiseja ja ampui näitä kohti useita laukauksia. Åman kuoli poliisin luotiin.Asiasta kertoi aiemmin Ilta-Sanomat.Yle kertoo nimen, koska tapauksella on yhteiskunnallista merkitystä ja sama henkilö on aiemmin aiheuttanut kaksi piiritystilannetta. Lisäksi epäillyllä on raskas väkivaltarikostausta.Åman oli tuomittu vankeusrangaistukseen, mutta tuomiota ei ole vahvistettu vielä hovioikeudessa. Tämä on ilmeisesti syy, miksi hän odotti vapaalla rangaistusta.Tapausta oli tarkoitus oli käsitellä nyt toukokuussa hovioikeudessa.Pitkä…

Kaikki eduskuntaryhmät allekirjoittivat keskustelualoitteen. Yle näyttää 1,5 tunnin keskustelun suorana.13:47•Päivitetty 14:15Eduskunta käy tänään ajankohtaiskeskustelun koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta.Kaikki eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat allekirjoittaneet keskustelualoitteen.Siinä nostetaan nostetaan esille lasten ja oppilaiden aiheuttamien väkivalta- ja uhkatilanteiden kasvu viime vuosina. Kouluhyökkäysten ja -uhkausten muistutetaan olevan äärimmäisiä turvallisuutta horjuttavia tapahtumia.”Viimeisimmät kouluterveyskyselyt osoittavat, että eniten kiusaamisesta ja syrjimisestä kärsivät haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret. Suomessa juuri nuoret ja nuoret aikuiset kokevat eniten yksinäisyyttä, ulkopuolelle jätetyksi tulemista ja eristäytyneisyyttä”, aloitteessa todetaan.Koulujen turvallisuus nousi esiin voimakkaasti kuun alussa Vantaan Viertolan kouluampumisen johdosta. 12-vuotias poika ampui koulussaan kolmea samanikäistä lasta, joista yksi kuoli ja kaksi loukkaantui. Toinen loukkaantuneista on…

Eriävät näkemykset hyvästä lintulaudasta ovat aikojen varrella johtaneet jopa sanasotiin, kertoo tutkimuksen lehtiaineisto. Talitintti tai punatulkku on kiva, rotta tai varis ei. Sillä mielin suomalaiset ovat vanhojen sanoma- ja aikakauslehtikirjoitusten ja lintujen ruokkijoille suunnattujen ohjeiden perusteella rakennelleet lintulautoja, kertoo Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimus, joka on ilmestynyt Environment and Planning E: Nature and Space -lehdessä.Ensimmäiset lintulaudat otettiin Suomessa käyttöön 1800-luvun lopussa. Sen jälkeen laudan rakenne on muuttunut nopeasti.Koska lintulaudat eivät ole lintujen ruokkimisessa välttämättömiä – ruokaahan voisi vaikka vain heittää maahan –, laudat eivät kerro ihmisten suhteesta vain pikkulintuihin, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkijatohtori, kulttuurihistorioitsija Heta Lähdesmäki.Suomalaisia on kannustettu rakentamaan lintulaudat…

Vuoden kestävä yhteistyö ja palkkana vaate tai kahdenkymmenen euron lahjakortti.Mikrovaikuttaja Olivia Kormano, 25, päätti juuri pitkäaikaisen kaupallisen yhteistyön, koska hän ei halua tehdä yrityksille mainoksia pelkän näkyvyyden toivossa.– Ei farkuilla vuokraa tai laskuja makseta, Kormano toteaa.Hän on tehnyt yhteistyötä intensiivisesti kahden yrityksen kanssa ja saanut palkaksi tuotteita.Kormano käyttää useita tunteja yhden mainoksen tekemiseen. Hän miettii kuvauslokaation, ottaa satoja kuvia, editoi ja suunnittelee sisältöä.– En ymmärrä, miksi isoille yrityksille maksetaan mainoksesta, mutta meille yksittäisille yrittäjille ei voida maksaa.Mikä vaikuttajamarkkinointi?Vaikuttajamarkkinoinnissa kohderyhmää tavoitellaan henkilöbrändin eli vaikuttajan avulla.Tätä hyödynnetään yrityksissä yhä enemmän.Pienempiä vaikuttajia käytetään esimerkiksi sisältöyhteistyössä ja kampanjoissa.Suomessa mikrovaikuttajaksi kutsutaan henkilöä, jolla on 2 000–5 000…

Maxim Fedorovin videokirje vie sadan metrin korkeuteen. Kiovan tunnetuimpiin kuuluvan maamerkin neuvostovaakuna vaihtui ukrainalaiseksi sodan takia. Maxim FedorovUkrainan-toimittajaKIOVA Tässä videokirjeen kolme kiinnostavinta kohtaa:Äiti synnyinmaa on Kiovassa sijaitseva ristiriitainen monumentti.Aiemmin patsas oli Ukrainan neuvostomenneisyyden merkki, mutta nyt sitä pidetään ukrainalaisten lannistumattomuuden ilmentymänä.Myös monumentin neuvostovaakuna on vaihdettu Ukrainan kolmikärkeen, mikä vahvistaa sen asemaa itsenäisen Ukrainan symbolina.Tekoäly on tehnyt tiivistelmän videokirjeen käsikirjoituksesta. Toimitus on tarkistanut yhteenvedon.Äiti synnyinmaa -monumentti ei ole tuhoutunut sodassa, koska sillä ei ole strategista merkitystä. Voi myös olla, että monumentin tausta neuvostoaikaisena muistomerkkinä suojelee sitä.Mitä ajatuksia videokirje herätti?

Talven aiheuttamat vauriot koettelevat varsinkin valmiiksi huonokuntoisia teitä. Yksi esimerkki korjausvelan aiheuttamasta tilanteesta löytyy Torniosta.Tornion Liakassa asuva ja koira- sekä löytöeläinhoitolaa pitävä yrittäjä Jenni Juntti kertoo välttelevänsä Heinijänkäntietä mahdollisimman paljon.– Se on karmeassa, suorastaan sietämättömässä kunnossa. On ollut jo yli vuosikymmenen. Ei se enää sovellu turvalliseen liikkumiseen.Heinijänkäntiellä on paljon raskasta liikennettä. Tietä käyttävät Juntin mukaan maatalouskoneiden lisäksi myös puutavararekat, maitoautot ja kaivoskuljetukset. Monella Meri-Lapin asukkaallakin on Heinijänkäntielle asiaa, sillä alueen jätekeskukseen kuljetaan sitä kautta.– Kyllä hirvittää kulkea siellä. Tien reunat ovat painuneet niin pahasti, että on ajettava keskellä tietä.Tie on täynnä kuoppia ja reikiä. Kelirikkoaika tuo vuosittain mukanaan uusia routavaurioita,…